Eckerön KV

Viikonloppuna matkustimme muille maille Eckerön näyttelyyn. Matkassa meitä oli Lulu, Jeppe, Roosa, Alma ja Nyttyrä... niin ja noi ihmiset.. Matkaan lährettiin perjantai-iltapäivällä ja perille päästiin joskus aamuyöstä. Aamulla suuntasimme ns. pelipaikalle jossa päästiin itse asiaan eli nuuskimaan viimeisimmät paikallisuutiset!

Pönöttelyäkin siellä harrasteltiin ihmisten iloksi ja tälläkertaa putsattiin mansesterin ryhmällä koko pöytä! Putsattiin kerrankin oikein kunnolla, niin kunnolla että me vietiin jopa tiskit mukanamme! Noi ihmiset meni ihan sekaisin meidän menestyksestä ja ne alkoi ampumaan pullonkorkkeja, hurraan ja hepuloimaan... sitä sitten jatkuikin se ilta. Mekin päästiin niiden kemuihin vuoronperään juokseen pitkin tupaa ja tais välillä joku lihapulla ja nakkimakkarakin löytyä sieltä tuvan lattialta makupaloiksi.

Sunnuntaina iltapäivällä suunnistimme takaisin laivalle ja kotiin päästiin hieman ennen puoltayötä, väsyneinä mutta onnellisina. Kaikki meni kuulemma ihan nappiin! No niin meni, kerrankin!


Tää lautanen me sieltä pöydältä putsattiin, mitäs tassukuvia siinä vielä on...


Lulu & Riitta, mä & isäntä sekä tuomari Martha.


Skumppaa.. poks!


Arttu ROP, Roosa veteraani-ROP, Lulu VSP, Jeppe vara-cacip

Lisää kuvia: täällä

Tampereen RN ja tarkastuksia

Tänään olimme Artturiasisen kanssa kotikaupunkimme Tampereen rotunäyttelyssä sekä sopivasti samalle reissulle osuneella silmäpolvitarkastusreissulla. Näyttely oli kaiketi joku uusinta Porin näyttelystä, sillä erolla että Artun ja mun osat vaan oli tälläkertaa vaihtunut toisinpäin... no selitetääs nyt vähän... Arttu voitti suvereenisti kehänsä, se oli itseasiassa niin suvereeni että kukaan muu ei edes tullut sen kanssa samaan kehään. Mulla oli sentään muita koiria seurana kehässä eli ihan heittämällä oman kehän ykköspaikka ei tullut. Muihin kehiin meillä ei sentään ollut asiaa. Tuomarilla oli senverran tiukka linja että kummankin erittäin hyviin arvosteluihin ollaan kuulemma tyytyväisiä... siis noi humanoidit on, me oltais haluttu sentään jotain purtavaa palkinnoksi :).

Silmäpolvitarkastus meni siten että mulla on kuulemma tosi kireet silmät ja kirkkaat polvet, vai miten se meni? mmmm... no joka tapauksessa lekuri kehui kumpiakin ja saan harrastaa kuulemma agilityä! Arttulaisen simmut ja polvet tarkastettiin jo aikaisemmin, eli se ei päässyt tälläkertaa moikkaamaan Hakametsän eläinlääkäripalvelun kivaa henkilökuntaa. Eläinlääkärin aulassa Kävimme punnituksessa ja meikäläinen painoi sievät 7.5kg ja Arttuäijä 9.4kg. Lekurissa oli myös paljon tuttuja samalla asialla ja kaikkille muillekkin kuului hyvää :). Meillä oli myös agilityohjus klenin kanssa sellainen leikki että se huiskutti mulle kumpaakin etutassuaan istualtaan ja mä kävin antaan aina välillä pikku hammaspusun korvaan, ai että meillä ja ihmisillä oli hauskaa!

Kolmannet agikisat

Eilen olimme Sastamalassa kisaputkemme viimeisellä kisalla. Ja voi veljet mitkä mestat... ai että oli mahtavat hajut maassa ja paljon mielenkiintoisia narttuja liikkeellä! Isäntä luuli että mä muka jaksaisin kiinnostua vielä tosta agiliidostakin ja kattia kanssa, ei perkules! Me ollaan oltu viikonsisällä kaksissa treeneissä ja kaksissa kisoissa ja sen päälle vielä nämä kisat... ja siihen syssyyn sitten tälläiset hajut jokapuolella! Juu ei, joku roti sentään!

No puristettiin jotenkin kolme starttia, joista yksi avoimessa luokassa. Tälläkertaa startit eivät menneet ihan niinkuin ollaan parhaillaan kisoissa tai treeneissä vedetty. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita meiltä ei tosin puuttunut, mutta kummankin kisaväsymys painoi päälle ja mielenkiinto oli jossain ihan muualla ;).

Jotain se isäntä uhosi että nyt se tietää mitä pitää alkaa treenaamaan mun kanssa.. Joo määkin tiedän mitä ton isännän pitää, nimittäin satasen pikajuoksua jos se meinaa mun vauhdissa pysyä!

Meitä olikin isompi poppoo valkoisia parsonveijareita radalla, onnea kisauransa avanneille ja kiitos tukijoukoille hyvästä kannustuksesta!
Kuva: Toni Lund


Kuva: Toni Lund

Tokat agikisat

Tänään pääsin taas agitreffeille ja tälläkertaa suuntasime Pirkkalan teollisuusalueelle vai keskustaan vai missäs me nyt taas oltiin?
No... jokatapauksessa sama juttu kuin keskiviikkona eli mä pääsen imppaan sieraimet täyteen "kosteaasepeliä" ja samalla vähän harrastellaan hyppy pommpu rilluti rallatia. Isäntä ilmoitti meidät tälläkertaa kahteen starttiin. Ensin päälähtöön eli Megamölleihin ja sitten vielä vähän niinkuin harjoitusmielessä mölleihin. Se oli sitämieltä että kannattaahan sitä nyt treenata kummassakin lähdössä kun paikanpäälle ollaan tultu oikein tampereelta asti.

Megaryntäys tehtiin niin että mä ravasin sen kentän niin lujaa kuin isäntä vaan pysy perässä ja saatiin joku hemmetin nollatulos? Miten niin nolla? Häh? vähän selitystä pliis? Se oli aikas simppeli rata kun sieltä löyty vaan hyppyjä, aata, putkea ja puomia. Tavoiteaikana oli joku ihmeen 30 sekuntia, eli siis ihan selvennyksen vuoksi! Se aika kun me juostaa Nyytin kanssa talo neljä kertaa ympäri siten että joka toinen kierros mennään pihatraktorin vasemman renkaan ja kompostin välistä, isännän muita romuja väistellen. Meidän aika oli 14.07 ja sillä päästiin megamöllien ykkösiksi. Meistä jäi sekunnin yksi perhanan nopea Bordercollie, eli kuulemma nippanappa nappsimme sen isoimman luun! Megoissa oli siis kaikki koot samassa sarjassa, tosin eri korkeuksilla hypittiin. Kaverillamme Nemolla oli ekat kisat ja se vetäs radan tosi vauhdikkaasti myös nollatuloksella! Hyvä Anna ja Nemo!!!

Mölleissä Midi-sarjassa tavoiteaika oli 45 sekuntia ja siellä saimme ajaksi 34.95. Tuolla tuloksella ja 20 lisäpisteellä... Hahaa! sijoituimme midi-kakkosiksi. Saimme noista mölläyksista yhden megaluun sekä kasan pienempiä luita josta osan sain vetästä heti paikanpäällä parempiin suihin!

Paiskataas isäntä tassua, hyvin sä vedit vaikka hidas ootkin!


Taas tätä ihmeen kirjahyllyromua.. tuokaas nyt edes tohon kuppiin jotain syötävää!

Lisää aiheesta: Pirkkalan Piskit

Ekat agikisat

Mentiin jonnekkin Nokian perämettään jossa oli paljon bööniä odottamassa meikäläistä! Isäntä oli käsittänyt että me mentäis jotain agilityä pomppiin, mutta ideana oli että mä treffaan kaikkia ja isäntä pääsee pois kotitöistä. Se vei mua remmissä sinne agiradalle ja luuli että mä nyt muka lähtisin niitä esteitä pomppiin, kiipeen ja ties mitä... Turha luulo! Kun tuli meidän vuoro ja pääsin vapaalle niin pinkasin heti täysillä toiseen suuntaan, koska siellä maassa oli niiden böönien pisuviestit mua odottamassa. Ahhh.... että niitä oli paljon ja mitä viestejä!!!

On se isäntä ikävä tyyppi kun se haki mut sieltä yleisön ja niiden böönien seasta kolmesti kunnes se ymmärsi totella mua. Jotenkin se sai sovittua että me koitetaan myöhemmin sitä agilityäkin... tjoo no mentiin sitten uudestaan muiden jälkeen kun mä halusin näyttää että kyllä mä osaan hypätä, kiivetä ja vetää putket rullalle... meinaan että ne böönätkin meni niin miksen sitten minäkin. Ne muut koirat oli muuten jotain tosi kaukaisia sululaisia jotka eivät enään ymmärrä että ihmistä pitää kouluttaa eikä missäännimessä toisinpäin!

Sitä en sitten tiedä mitä ihmeen pisteitä ne meille antoi mutta niitä pojoja saatiin 15 ja piti mennä johonkin kolmospallille patsastelemaan. Palkinnoksi tuli ihme keppi jossa toisessa päässä on kuppi ja se ei maistu oikein miltään sekä vähän evästä.

Vois sitä uudelleenkin mennä, mutta jotenkin mun pitää kouluttaa tota isäntää lisää että se ymmärtää mistä niissä agitreffeissä oikein on kyse grrr.. P¤#&%! .. kele



Ihme romua ne ihmiset jaksaa kotiin kantaa.. onneksi tuli tota evästäkin!


Mitäs sä nyt vielä jaksat kuvata? Noita hikisukkia sovanpäällä vai?