Tänään käytiin MM kisassa Pirkkalassa, eli Pirkkalan piskien MegaMöllikisassa! Betsy teki debyyttinsä kisakentille MM lähdössä ja kävi pokkaamassa ensimmäisen sijoituksen 0 virhepisteellä ja -26 sekunnin ihanneajan alituksella. Isännän kanssa käytiin treenaamassa lähtöä joka meni suunnitelmien mukaan. Emppis piti tänään taukoa ja tyytyi fillistelemään pirkkalanpiskien kisahumua.
Mentiin SM kisoihin, eli SeuraMestaruus skapoihin. Nyt pitänee alkaa skarppaamaan, meinaan toi pikkusisko nappas SM-2 sijoituksen alokkaissa! Kohta se menee oikealta ja vasemmalta ohi ellei tässä vähän ryhdistäydytä. Tehtiin me isännän kanssa kisaavien agiradalla mukava 5 virhepisteen suoritus mutta hyppyrata jäi tekemättä kun mulle oli jätetty sellainen viesti maahan että oksat pois... ei siinä nyt mitään agilityä ehtinyt ajatteleen ja sitten vielä toi isäntä vei mut pois, eli jäi se viestikin lukematta. NO HÖH! Täällä tuloksia.
Lähdimme Emppiksen ja isännän kanssa ihan possun hauskaan paikkaan eli Sastamalan agikentälle! Viimevuonna kisailin siellä mölliluokassa ja Emppiskin otettiin mukaan seuraan mun "lähtötreenejä".
Isäntä kävi ensin tutustumassa möllirataan ja kysäs Emppikseltä että kiinnostaisko vetästä pikku kiemurat...? No arvatkaa vaan, toi systeri oli haljeta riemusta, että oikein täyspitkälle radalle! Tottakai, mennään mennään MENNÄÄN!!!
Sinne ne sitten menivät, ensimmäisinä radalle ja myös poistuivat samalla sijoituksella! Aika oli reippaat 17 sekuntia 60 sekunnin ihanneaikaa nopeampi ja ratavirheet tasan 0. Samassa lähdössä oli myös virallisissa kisoissa kisaaviakin ja näitäkin jäi taakse, eli saa olla tyytyväinen suoritukseen :).
Ei ollut siis pöllömpi aloitus kisakentille... mä olin kolmas ekoissa möllikisoissa, eli Emppis laitto paremmaksi :). Hyvä niin sillä Emppis voitti ison pussin herkkuja joista mullekkin riitti mässäiltävää, se sai myös palkinnoksi vaalenpunaisen vinkupossun joka koki Dr Emppiksen toteuttaman takaraivon kautta tehdyn lobotomian ja umpparileikkauksen seuraavalla viikolla (possu on jo toipumaan päin). Herkut pisteltiin illalla napaan ja seuraavana päivänä tiesi syöneensä roskaruokaa, senverran paljon paukahti pakoputkessa.
Käytiin me isännän kanssa myös radalla, ensin se vaati mun pysymään paikalla vaikka en olis millään malttanut, no tottelin sitten näön vuoksi ja pääsimme matkaan, rata tosin jäi kesken kun isännän pöksyistä putos vahingossa sininen vinkupökäle radalle joka mun piti mennä heti tappamaan ettei se pääse karkuun!!! Aplodien määrästä päätellen annoimme taas yleisölle riittävästi draamaa ja sirkushuveja ;).
Siis ihan älyttömän siistii! Vaikka saimme kököttää hyvän tovin autossa, niin kyllä kannatti! Jyväkylän russelistit järjesti viehejuoksun läheisellä soramontulla jonne suuntasimme. Isäntäväki ei hiiskahtanutkaan miksi sinne soramontulle saavuimme, mutta Emppis pemppis hoksasi heti mitä on tulossa kun saavuimme paikanpäälle, se kailotti kitarisat ulkona että ottakaa se kiinni! Ottakaa se kiinni! Hetken mä ihmettelin että niin minkä.. mutta kun pitkin tanteretta viiletti salaman pyllyynsä saanut ropellihäntärotta niin hommahan oli saletti! Ottakaa se kiinni! Ottakaa se kiinni!!!
Hyviä uutisia Turusta, Selma kävi ultrakäsittelyssä ja meille tullee 5-7 pentua, jotka syntyvät loppukesästä. Mä siis oon noiden pentujen isukki ei se ultra. Selman sivuille pääsee täältä: http://kirkuu.com/ Selma beibe
eli Vi¤¤u S@@t@n¤ P3rk3l3... jaa miksi? Viime perjantaina suuntasimme lomamatkalle oikein idylliseen Tammisaareen, josta isäntäväki oli vuokrannut lomamökin. Saavuimmekin tähän paratiisiin perjantaina, kaikki oli viimeisenpäälle kohdillaan. Oma mökki pienessä saaressa jossa pääsimme uimaan, saaristotuuli toi viilennystä helteeseen ja fiilis oli ihan katossa! Lähdimme hieman tutustumaan lähiympäristöön remmilenkkeilemällä, saareen vei siis tie perille... Kuljimme mökkitietä pitkin kaikessa rauhassa, haistellen uusia hajuja kun aivan yllättäen puskista hyökkäsi irraallaan oleva lapin porokoira... se raukka hyökkäsi takaapäin, ilman varoitusta siten etten ehtinyt huomaamaan ennenkuin hampaat lävisti vasemman korvan sekä vasemman silmän ylä ja alaluomet... Tilanne oli yhtä nopeasti ohi kuin oli alkanutkin, hyökkääjä huomasi hyvin nopeasti puraisseensa hieman liian isoa palaa.. ja pötki syvälle sinne mistä oli tullutkin. Seuraavana aamuna tutustuimmekin Tammisaaren ystävälliseen päivystykseen jossa todettiin silmän sarveiskalvon säästyneen vaurioitta, tässävaiheessa isäntäväki jo hieman osasi relata.. Lauantain vietimme rennommissa tunnelmissa ja sunnuntaina poikkesimme Karjaan näyttelyssä, jossa Betsy teki upean debyyttinsä! Käytiin me isännänkin kanssa pari pyörähdystä tekemässä, kuulemma hieman liikaa sattuu ja tapahtuu.. pikkujuttuja tälläset jos multa kysytään. Saisko noi luut jo syödä pliis...